Meloni sanoi viime viikolla, että Italia haluaa keskeyttää EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan energian hintojen nousun hillitsemiseksi. Energian hinnat ovat nousseet selvästi Yhdysvaltain ja Israelin Iraniin kohdistamien sotatoimien myötä.

Meloni sanoi myös, että Italia aikoo nostaa asian esille ensi viikolla Brysselissä järjestettävässä EU-huippukokouksessa.

LUT-yliopiston energiamarkkinoiden ja energiajärjestelmien professorin Samuli Honkapuron mukaan Melonin ehdotus olisi toteutuessaan ”melkoinen katastrofi”, kun eurooppalainen energiantuotanto ja teollisuus ovat rakentaneet toimintansa päästökauppajärjestelmän varaan.

Honkapuron mukaan Iranin sodan seurauksista pitäisi – toisin kuin Meloni – tehdä se johtopäätös, että siirtymää pois fossiilisista polttoaineista pitäisi entisestään vauhdittaa. Tässä suhteessa päästökauppajärjestelmä on yksi keskeisimmistä kansainvälisistä työvälineistä.

- Tämä on muutos, joka meidän pitää tehdä. Emme voi jatkaa tällaisessa tilanteessa, että meidän energiamme tulee kriisipesäkkeistä ja sitten kun siellä yksi salmi menee kiinni, niin sitten me olemme pulassa, Honkapuro summaa.

HONKAPURO arvioi, että laitaoikeistolaisen Melonin päästökauppakommentit heijastelevat hänen populistista poliittista ideologiaansa.

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen kertoo seuranneensa päästökauppa-asioita järjestelmän perustamisesta saakka, mutta ei muista kuulleensa aiemmin vaatimuksia koko järjestelmän toiminnan keskeyttämisestä.

- Päästökauppahan on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi ja sen perusta, enkä usko, että sen keskeyttäminen olisi mahdollista, Tirkkonen sanoo.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski ei myöskään pidä ajatusta päästökauppajärjestelmän keskeyttämisestä realistisena. Hän muistuttaa, että järjestelmän toimintaan puuttuminen olisi helposti ristiriidassa yritysten omaisuudensuojan kanssa.

- Yritykset ovat tehneet investointeja ja niillä on päästölupia osana tasettaan. Jos päätöksentekijät tekevät jotakin, joka romuttaa niiden arvon, he voivat joutua korvausvastuuseen, Liski sanoo.

DIPLOMAATTILÄHTEIDEN mukaan päästökauppakysymysten odotetaan nousevan esille ensi torstaina Brysselissä alkavassa EU-huippukokouksessa.

Suomi ja seitsemän muuta päästökauppakeskustelun huolestuttamaa EU-maata lähettivät tällä viikolla muille EU-maille yhteisen kannanoton, jossa ne korostivat päästökauppajärjestelmän roolia EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä.

Maat korostivat myös vakaan ja ennustettavissa olevan ilmastopolitiikan tärkeyttä Euroopalle. Suomen lisäksi kannanoton allekirjoittivat muun muassa Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Espanja.

Ympäristöministeriön mukaan kahdeksan maan kannanotto on vastaus keskusteluun, jossa osa EU-maista on toivonut merkittäviä muutoksia päästökauppaan ja päästöoikeuden hinnan laskemista.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) luonnehtii ministeriönsä tiedotteessa päästökauppaa Euroopan ilmastopolitiikan selkärangaksi.

- Lyhytnäköiset päätökset, joilla pyrittäisiin laskemaan päästöoikeuden hintaa, loisivat epävarmuutta ja karkottaisivat puhtaiden ratkaisujen investointeja. Euroopan kilpailukyky rakennetaan pitkäjänteisellä, vakaalla ja teknologianeutraalilla ilmastopolitiikalla, ei poukkoilulla, Multala sanoo tiedotteessa.

MULTALAN mukaan päästökauppa ohjaa investoinnit ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta oikeaan suuntaan. Jos päästöoikeuden hinta laskisi olennaisesti, puhtaista investoinneista ja teknologioista tulisi vähemmän kannattavia.

- Kun ilmastopolitiikan perusteita haastetaan EU:ssa, Suomi pitää kiinni vahvasta, ennakoitavasta ja investointeihin kannustavasta päästökaupasta, Multala painottaa.

Kahdeksan maan kannanoton lisäksi Espanjan, Portugalin, Ruotsin, Suomen ja Tanskan pääministerit ovat lähettäneet Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costalle kirjeen, jossa he vaativat EU-johtajia vahvistamaan unionin yhteistä sitoutumista ilmastotavoitteisiin ja päästökauppajärjestelmään.

Tuomas Savonen / STT